Ulf Ekman: Paavi auttaa meitä lähestymään toisiamme nöyrästi

Kun Johannes Paavali II kävi Ruotsissa 1989, Ulf Ekman oli luterilainen pastori, joka rukoili Jumalaa varjelemaan maataan katolisuudelta. Vuonna 2014 katoliseen kirkkoon liittynyt Ekman on nyt varma siitä, että paavi Franciscuksen vierailu edistää tunnustustenvälistä dialogia.

Ulf Ekman, entinen luterilainen pastori ja Elämän Sanan perustaja

Vuonna 1983 nuori luterilainen pappi Ulf Ekman perusti vaimonsa Birgitan kanssa itsenäisen seurakunnan nimeltä “Livets Ord” (Elämän Sana). Tarkoituksena oli, että monet ihmiset voisivat kohdata Jeesuksen henkilökohtaisesti ja että maallikot saisivat keinoja evankelioida ja palvella lähimmäisiään. Ekman seurasi tuolloin virtauksia, jotka olivat hyvin vastahakoisia ja tietämättömiä katoliseen kirkkoon nähden.

Kun Johannes Paavali II vieraili Ruotsissa 1989, Ulf järjesti rukoustapahtuman, jossa Jumalaa pyydettiin suojelemaan Ruotsia paluulta katolisuuteen. Herralla oli kuitenkin muita suunnitelmia: monien vuosien etsinnän ja kamppailun jälkeen Ulf ja hänen vaimonsa Birgitta otettiin katolisen kirkon jäseniksi vuonna 2014. Paavi Franciscuksen hiljattaisen Ruotsin-vierailun tunnelmissa esitimme Ulfille joitain kysymyksiä.

Ulf, vuonna 1989 olit kriittinen Johannes Paavali II:n Ruotsin-vierailua kohtaan. Mitä pyhä Johannes Paavali II merkitsee sinulle tänään?

Totta, tuolloin minuun vaikuttivat epäilykset ja pelot katolisen kirkon oletetuista valtapyrkimyksistä. Itse asiassa näimme samanlaisia tendenssejä monissa tiedotusvälineissä paavi Franciscuken vierailun yhteydessä.

Paavi Johannes Paavali II oli tuolloin minulle täysin tuntematon. Kun aloin tutustua häneen, yllätyin, vaikutuin ja nöyrryin, sillä huomasin, kuinka väärässä olin ollut puhtaiden ennakkoluulojen takia. Tämä hengellinen jättiläinen sai vaikuttaa elämääni suuresti. Hän oli yksi niistä syistä, eikä vähäisin, jotka avasivat silmäni katoliselle uskolle, ja lopulta valitsin hänet suojeluspyhimyksekseni, kun liityin kirkkoon.

Siihen aikaan sinun oli vaikea ymmärtää paavin virkaa. Miksi luulet paavin roolin ymmärtämisen olevan vaikeaa monille protestanteille?

On olemassa laajalle levinnyt pelko hierarkiaa kohtaan, jonka ajatellaan pyrkivän valtaan. Pelätään, että ulkoiset rakenteet tukahduttavat elämän ja vapauden Pyhässä Hengessä. Kun kristillinen elämä ymmärretään ensisijaisesti sisäiseksi ja henkilökohtaiseksi, torjutaan armon välittyminen ihmisten kautta. Lisäksi on olemassa reformaation ajalta periytyvä ja edelleen voimissa oleva apokalyptinen visio paavista ja katolisesta kirkosta antikristuksena ja vääränä uskonnollisuutena. Tämä on traaginen erehdys. Mutta kun nämä ajatukset ovat enemmän tai vähemmän juurtuneita sieluun, on vaikeaa ymmärtää paavin aito, Kristuksen antama rooli, ei vain ykseyden merkkinä, vaan myös kalliona kirkon uskolle ja elämälle, kaikkien kristittyjen paimenena ja palvelijana.

Birgitta ja Ulf Pietarin basilikan edustalla Roomassa.

Mikä oli tärkein syy, jonka vuoksi päätit liittyä katoliseen kirkkoon?

Se, mikä todella veti minua puoleensa, oli paljon aiempaa rikkaampi ja syvällisempi käsitys itse kirkosta, sakramentaalinen visio kirkosta ja uskosta. Kun ymmärsin, ettei kirkko ainoastaan tunnusta uskoa, vaan on todella pelastuksen armon kantaja, suojelija ja välittäjä, en voinut muuta kuin ottaa vastaan katolisen uskon.

Kun perustit Livets Ordin (Elämän Sanan), halusit herättää maallikot ymmärtämään, että heidän tehtävänsä on evankelioida, ja halusit lisäksi antaa heille siihen tarvittavat välineet. Kuinka katsot tätä katolisesta näkökulmasta?

Totta, se oli aloite, jonka ideana oli panna maallikot liikkeelle. Se on jotain, mikä on pysynyt kanssani läpi koko elämäni. Maallikot ovat kirkossa kuin nukkuva jättiläinen, unohdettu voimavara, joka on aktivoitava. Olen tykännyt siitä, mitä olen lukenut pyhältä Josemaría Escriválta hänen visiostaan maallikoiden roolista, heidän apostolaatistaan ja kutsumuksestaan. Evankeliointia ei tehdä suurten tapahtumien välityksellä, vaan jokapäiväisessä elämässä. Katolilaisten inspiroimiseksi ja heidän ilonsa vahvistamiseksi on paljon tekemistä. Arjessa voi yksinkertaisilla välineillä kertoa tehokkaasti uskostaan lähimmäisille, jotka ovat usein paljon avoimempia kuin luulisikaan.

Kuinka kristillisen sanoman voi viedä ruotsalaiseen yhteiskuntaan?

Maallikot ovat todella tärkeässä osassa. Kristus haluaa tulla meidän välityksellämme jokaisen ihmisen elämään, sinne, missä he elävät elämäänsä, kokevat haasteita ja pohtivat elintärkeitä kysymyksiä. Emme voi eristäytyä meitä ympäröivästä maailmasta, vaan meidän on uskallettava olla erilaisia juuri siellä, missä olemme, ihmisten keskellä.

Birgitta, Ulf Ekmanin vaimo.

Mitä ajattelet paavi Franciscuksen vierailun annista Ruotsille?

Uskon sen olleen tärkeä vierailu. Sillä on paljon arvoa, että paavi Franciscus tuli fyysisesti Ruotsin maaperälle, yhteen maailman maallistuneimmista maista. Pietarin seuraajan läsnäolo on hyvin arvokas asia, hän tuo mukanaan jotain hyvin erityistä. Hänen läsnäolonsa velvoittaa sekä katolilaisia että protestantteja, kutakin omalla tavallaan, luottamaan toisiinsa ja lähestymään toisiaan nöyrällä ja rakkaudellisella asenteella. Näin on tehtävä tietoisina siitä, että on olemassa todellisia eroja, mutta että yhteinen Herramme haluaa, että yhdistymme jälleen todelliseen ja näkyvään ykseyteen. Tässä paavi Franciscus on suuri rakkauden ja rohkeuden esimerkki.

Mitä olisit halunnut sanoa paaville?

Sen, minkä hän on jo oikeastaan tehnyt: että hän kehottaisi rukoilemaan Ruotsin evankelioinnin puolesta ja uskovien jälleenyhdistymisen puolesta. Henkilökohtaisesti minua olisi kiinnostanut kysyä, kuinka hän näkee käytännössä evankelioimisen sekulaarissa maailmassa. Lopuksi olisin kysynyt häneltä, kuinka hän kykenee kantamaan sen taakan, jota hän kantaa, ja mikä häntä eniten ilahduttaa, mikä antaa hänelle voimaa mennä eteenpäin.

Lähde: https://opusdei.org/